12. syyskuuta 2015

Minä elän, sinä et.


Siis mitä ihmettä, minulla on vielä blogikin olemassa!? 

On tämä ollut ajatuksissa ja tässä on helmikuulta lähtien valmistuneita ompeluksia ja neulomuksia lähinnä, mitä pitäisi tänne julkistaa. 

Tämä alkuvuosi on ollut vaan vähän ahdistava. Ja sen jälkeen olen ollut vähän alamaissa. Meni pari viikkoo huonoilla unilla. 
Vietin kolmen viikon lomani kotikotona kaukana "sivistyksestä", eikä siellä ollut aikaa tämmöisille.. 
Nyt oon ollut vaan töissä ja koittanut pitää itseäni kasassa. 
Ja koittanut pitää itseni kiireisenä. 
Toivonut, etten ole yksin pitkiä aikoja keskenään omien ajatusteni kanssa. 
Ne on pimeitä vielä. 

Pikkuhiljaa on alkanut tuntumaan, että elämä voittaa ja askartelukin voisi alkaa taas maistumaan. 

Enempi olen kuitenkin käynyt läpi erinäisiä tavarakätköjäni.. siirrellyt niitä paikasta A paikkaan B. 
Ja shoppailut.. sisustusjuttuja. Vaikken osaakaan silleen sisustaa :D 

Jotkut kai muistaa postauksen viime syksyltä..
Korttiin kirjoitin: Oesha tuo tylysee, jos ee elämässä oes huastetta! 
Voimia sinulle tuleviin koitoksiin, kyllä sä ne selätät!

Ei selättänyt. 
25.6.2015 jouduimme jättämään hyvästit pikkusiskolleni.
Siskoni sai onneksi olla loppuun asti kotona ja lähteä lopulta matkalleen perheen ollessa ympärillä.
Minäkin ennätin kaahata paikalle täältä.

Nyt tämä kortti on minulla mustissa kehyksissä odottamassa pääsyään (remontoidun) askarteluhuoneen seinälle. Viereen tulee samantyylisiin kehyksiin kuva siskostani.
Olen pitänyt paljon siskolle rippilahjaksi antamaani ristiä kaulassani. Halusin sen ehdottomasti muistoksi siskosta. Monesti puen sen korun kaulaani ja totean, että tule Mellu mukaan. 
Ei sisko ole poissa.

 photo nimmari_zps70c8d014.png

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!