Milliksen tekniikkahaaste nro 1

Tekniikkahaastetta kokeilemaan. Viimetipalle jää. Torstaina jotenkin heräsin, että mikä tää blogi oikein on tuolla mun sivupalkissa. Piti lähtee kauppaan sitten hakemaan teippiä ja teippailemaan. Pari muutakin pohjaa teippailin. Tekniikka on oikeastaan aika mahtava! 

Kyseessä FAUX LEATHER. Ohjevideo ois tämmönen

Ja itteppä tein tämmöisen näin:

En ehkä tykkää noista yläkulman kukista, enkä löytänyt (taaskaan) sopivaa tekstiä tähän :/ 

Hieman huonosti tuosta erottuu myöskään nuo muut jutut.. 

Mutta tällä mukaan Milliksen tekniikkahaasteeseen nro 1!!!

Kaulakoru

Välillä muutaki, ku kortteja. 

Äiti tarvitsi valkoisen helmikorun, joten minä tein. 

Tytölle myös!

Pari päivää sitten julkistin kortin viimeiseen magnoliahaasteeseen. Tein tällä samalla kaavalla siis poikakortin. No tytölle kans!! 

Väritys ja kuvan taustat DI-musteilla. 

Minulla on Martha Stewartin ympyräleikkuri, jolla on helppo noita ympyröitä leikata. Tästä leikkasin nyt vähän liian ison, mutta kyllä se vielä sopi tuohon pitsireunaiseen ympyrään. 

Pilkullinen paperi on hyllypaperia Tiimarista - juuri tätä käyttötarkoitusta varten ostettu.

Osallistun tällä kortilla magnoliahaasteeseen #148

Ikiliikkuja

 Ikiliikkuja liikkuu mun osalta hitaaaaaaasti. Onnea uuteen kotiin oli aihe

Noita avaimia suunnittelin aikoinaan, ku muutettiin, ni meidän muutetaan -kortteihin, mutta ei niitä sitten kerennyt tekemään jostain kumman syystä. Muutothan on aina yhtä nopeita ja helppoja! *sarcasm*

Magnolian on sekä avain, että tuo unien punainen tupa, jonka piipusta sydämet leijailee.. Selvästi siis täynnä rakkautta koko tönö!

Villakeijun kortteiluhaaste 6/2013

Villakeijun kortteiluhaaste pörrää kesälläkin. 

Luonnos oli tälläkertaa haasteen aiheena

Ja minun käsissä tämä luonnos vääntyi hääkortiksi.

Korttipohjan tein itse ja se on kokoa 210 x 105mm

Helmiäisvalkoista ja punaista yhdistelin korttiin hopean kaveriksi.

Vihoviimeinen Magnoliahaaste #148

Ikävä yllätys oli vastassa Magnoliahaasteen blogissa, kun uusi haaste julkaistiin. 

Tämä haaste on viimeinen magnoliahaaste tuossa blogissa. Koskaan ei pidä sanoa ei koskaan, mutta nyt sanomme haikein mielin hyvästit yhdelle haasteblogille. 

Tälläkertaa aihe korttiin tuli valita DT-tiimin töistä. DT:t oli valinneet lempihaasteensa ja tehneet kortin sen mukaan. Minun tuli sitten valita lempihaasteeni DT:n töistä ja tehdä korttini sen mukaan. 

Jaana oli inspiroitunut haasteesta #92, jonka tehtävän antona oli luonnos.

Itse tein vauvakortin mankun tossuja käyttäen.

Tossut värittelin DI-täytöillä, sävyt tumbled glass ja Broken china.

Tumbled glass -sävyä töpöttelin myös kuvan ympärille kevyesti. 

Vaaleansinisestä kartongista stanssasin pitsireunaisen ympyrän. 

Tässä kahtoin, niin myös Näpertelijä Ämmä ollut samoilla linjoilla mun kanssa, mutta tällä menen -jospa se ei minua vielä syö! ;) 

Askartelutaivaan korttihaaste #21

Eipä aikoihin ole korttien kasaaminen inspiroinut. Eilen sain viimeinkin jotain kasaan. Ilmeisesti ihan siis johtu helteistä, ettei mitään syntynyt. Ja sen jälkimainingeissa viikko melkein toipumiseen :D

Askartelutaivaan korttihaasteessa oli tälläkertaa luonnos, jonka mukaan kortti tuli tehdä.

Itse heittäydyin tuonne puolen vuoden päässä sijaitsevaan juhlaan. 

Pukki on MIC:n Cheery Santa. 

Väritys DI-täytöillä :)

ja vähän karkaan aiheesta tähän loppuun. Näitä leimakuvia kun on omalla ihollakin, 6.6. tarttui taas uusi leima iholle. 

Isäntä ei oo osannu ottaa kuvaa, jossa ei salama heijastelisi tatuoinnin pinnalta. Se on ollut viimeisen viikon ajan tuhdissa rasvassa. 

Muratin lehtiä löytyy, ne kuvaavat ikuista elämää ja uskollisuutta. Kolmella muratin lehdellä on kastepisara jokaiselle postuneelle läheiselle. ja nuo muut härpäkkeet on tuossa vaan sen takia, että noissa takana olevissa on jotain yhteistä. 

Kolmas iholla, nyt saa siis alkaa suunnittelemaan kunnolla sitä neljättä!

"Kesämekko" Unkarin mysteerikankaasta

Jep, mekon tein, Eurokankaassa ei ollut oikeanlaista turkoosia, ehdottelivat mulle vaaleansinistä, ku turkoosia kyselin. 

Muistin sitten sopimoilleen, että mulla on kotona jossain "anopin" ja hänen miehensä Unkarin reissulta tuomaa kangasta. Tää reissu tapahtui kuulemma 2008 ja sain sieltä tuliaisiksi silloin myös toisen kankaan, jonka käytin aiemmin hameeseen. *kurkkaa vanhempaan blogiini*

Ostin Eurokankaasta tätä mekkoa varten vain vuorikankaan. Mulla piti ostaa piilovetoketjukin, mutta unohdin. Sitten keksin kaivella läpi omat ketjuvarastoni ja kas kummaa! Sieltä löytyi jopa valinnan varaa, laitanko 40cm:n vai 25cm:n ketjun. Päädyin tuohon lyhyempään, sillä se riittää aivan hyvin siihen, että mekosta saa istuvan, mutta joustamattomana sen saa myös päälle. 

Mietin vaan, että mistä mulle on sinne varastoon ilmestynyt myös saman mittaiset (40 & 25cm) ketjut vanhan roosan värisinä.. Mitäköhän lienen suunnitellut joskus. Tai sitten on niin, että oon löytäny jostain kirpparilta edullisen satsin vetoketjuja ja ostanu ne pois pyörimästä. Niissä ihan laput oli paikallaan :D

Minä en tiedä, mistä kuvakulmasta nämä on taas otettu, isäntä kuvasi ja ne kuvat on välillä vähän hassuja :D 

En oikeasti aivan noin leveältä/paksulta näytä tuossa mekossa.. mutta melkein :D

Olkaimet tein yksinkertaisesti vain ompelemalla 3cm:n levyistä suikaletta nelinkerroin. Molemmissa olkaimissa on kolme suikaletta, olisivat erottuneet paremmin, jos olisin ennättänyt keskittymään niiden sijoitteluun. Juhlat vaan paino päälle, joten en kerennyt sitä tuon enempää ajattelemaan. Nythän tuota kerkiäisi muuttaa, purkaa tuon sauman takaa ja levittää olkaimia vähän... jos niissä pituus antaa periksi. 

Kangas on itsessään melko karheaa ja se kimaltelee kivasti auringossa. Ainoa vaan, että saumat olisi varmaan kannattanut ommella pussisaumoiksi, sillä ne tuntui pistelevän välillä vuorinkin läpi. 

Kankaasta ei ole mitään hajua, mitä se on. Ihan perus kangas, jota oli suht helppo ommella, leveys 140cm, pituutta 3m (josta jäi käyttämättä 20cm). 

Vuorikankaaksi Oslo-vuorisatiniia 2m. 

Laiskana otin myös valmiit kaavat käyttöön, ne löytyivät Suuri Käsityö-lehdestä 1/11, ompeluohje nro 2 Häämekko ja Bolero. 

Boleroa en alkanut tekemään. Lisäksi tämä häämekko on XL-kaavoitettu. Se tarkoitti sitä, että rinnanympärystä sain pienentää jopa 16 senttiä, ennenko se oli minulle istuva. Alaosaa en pienentänyt. Sen verran levee lantio, että sen puolesta tuo XL on melkeinpä oikeen kokonen..

Mitenkäs se korttiaskarteluun hurahtanut ompelija leikkelee kankaansa? No suurinpiirtein näin:

Tän jälkeen oli jalat pari päivää melko kippeet :D
Ja vaikka olen kouluni käynyt vaatetusalalle, en ole ammattilainen. Niin vähällä ollut tuo ompelu. Hahmotan kyllä hyvinkin tarkasti, kuinka paljon on esim. sentti, mutta en ole alkanut oikeiden töiden kohdalla silmämääräisesti leikkaamaan kaavoja. 

Ammattilaiselle

Isännän serkkupoika valmistui media-assariksi. 

Korttia pähkäilin ja pähkäilin, muttaku ei oikein aiheeseen sopivaa leimaa ole tai muutakaan semmosta... Lopulta löysin papereista tämän paperin ja päädyin siihen, että kokoan yksinkertaisen kortin.

Bo Bunnyn leimasimella lätkin nuo kahvikupinjäljet korttiin, Paperilohikäärmeen YO-setistä löytyi teksti. 

 

Ylioppilaalle

Sisko tilaili korttia valmistuvalle kaverilleen. Väritoiveena olisi ollut ei-huutava-keltainen tausta, jossa valkoisia pilkkuja. 

Semmosta paperia mulla ei varastossa itselläni ollut, joten tein kaupunkikierroksen. Ei ollut. Löytyi vain huutavan keltaista servettiä. 

 Ostin sen ja kiinnitin sen liimakalvolla paksulle tulostuspaperille (ja sen jälkeen kuulin, että sen voi myös kiinnittää elmukelmulla ja silitysraudalla!) 

Se oli kyllä hurjaa valokuvien lähettelyä, kun ensin päätettiin kuva-aihetta ja sitten tekstiä. Ja eri taustavaihtoehdoistakin laitoin yhden kuvan, kun tein maalikynällä toisen, vaaleamman taustan.  Linkkailin myös noista vanhemmista töistä jotain pilkkuajatuksia siskolle, mutta lopulta tuli vähän kiire, ni mentiin sielt, mistä aita oli matalin. Sitten kuivakokosin kortin, otin siitäkin kuvan, jonka jälkeen jo sain luvan kasata kortin. 

Kuva on väritetty DI-täytöillä, lasissa vähän glossyä. Kukat napsuttelin paperista, muotoilin ja liimasin tackyllä paikoilleen. Mustat keskustat löytyi valmiina, keltaiset värjäsin adirondack -alkoholimusteella, sävy buttercup (näitä pitää saada lisää! Ovat käteviä, jos ei oo oikeen värisiä helmiä, lasimurskaakin olen värjännyt näillä..)